Kysymys

Harjoitusmenetelmät

Onko asiantuntijan mukaan tulossa uusia harjoitusmenetelmiä/trendejä esim. Kiinasta lähiaikoina?

Kysyjän nimi/nimimerkki: Mara

Vastaus

(KOKO KYSYMYS): 2000-luvullahan bulgaarien ruuti on ollut hieman märkää...

Onko asiantuntijan mukaan tulossa uusia harjoitusmenetelmiä/trendejä esim. Kiinasta mahdollisesti lähiaikoina? Bulgaarien harjoittelumenetelmät ovat käsittääkseni suureksi osaksi urbaanilegenda, jossa asioita on otettu irti asiayhteydestä aika lailla. Käsittääkseni bulgaarien menetelmät eivät ole aina toimineet täällä Suomessa, mm. tämän takia. Uudet tuulet painonnostoharjoittelussa voisivat mielestäni olla mainio asia...
-------------------------------------------------------------------------------------------------------
VASTAUS (Jaakko Kailajärvi):

Pitkä juttu vastattavaksi, voisi aloittaa vastauksen kysymyksellä mitä tarkoitetaan harjoitusmenetelmillä? Eli mitä harjoitusmenetelmät pitävät sisällään, tarkoitan tällä harjoittelua itsessään eli paljonko on aikaa harjoitella pv, -viikko, -kuukausi jne, siis nosto/muun harjoituksen ohjelmointia, lääketieteellistä valmennusta (mitä se sitten onkaan), palauttavia harjoitteita ja muita palautumiseen vaikuttavia toimenpiteitä. Sitten tullaan taustavoimiin valmentajat, tutkijat esim. tekniikka ja fysiologia, jolloin saadaan tietoa urheilijan harjoitustilasta.

Sitten mielestäni kaikesta tärkein asia eli urheilijan lahjakkuus, sekä henkinen että fyysinen. Lahjakkuudesta oli kysymys mm. tällä miehellä. Vuonna 1984 pidettiin 'varjo- Olympialaiset' Bulgarian Varnassa, jolloin tehtailtiin mm. seuraavia tuloksia: Y.Vardanjan (sarja 82,5) tempaus 182,5kg ja työntö 224kg (rinnalle 230kg). Ja sitten lisätään peruslahjakkuus: 100m ennätys 10.6 sek, vauhditon pituus 370 cm ja korkeushyppy 215 cm. Aika kovia juttuja n.170cm mittaiselta mieheltä! (meillä Suomesta ei taida löytyä yhtään 10-ottelijaa joka pystyisi samoihin yu-tuloksiin!)

Etelä-Koreassa (kuulemma kiinalainen systeemi) huiput harjoittelevat keskimäärin 6 tuntia päivässä ympäri vuoden (tietysti on myös palauttavia
kevyitä jaksoja) n. 25-30 edustusurheilijaa kaikki samassa harjoituskeskuksessa. Valmentajia ja tutkijoita tietojemme mukaan lähes saman verran. Valmentajat valvovat ja suunnittelevat luonnollisesti harjoitukset, niin kuin meilläkin joskus tapahtuu! Mitä tekee nämä tutkijat? He kuvaavat (Analyzer) tekniikat ja lisäksi on lämpökamerat, jolla kuvataan lihasten 'lämpötiloja' eli siis lihasten harjoitustilaa. Luonnollisesti asiaan liittyy vielä verikokeet missä mm. selviää millaisilla hormonitasoilla liikutaan!

Eli tämä kaikki tieto on valmentajien käytössä kun suunnittelevat urheilijoiden valmennusta! Mitenkä meillä? Minun historian aikana eli lähes 50v. meillä on ollut kolme nostajaa, jotka ovat harjoitelleet parhaat vuotensa ammattimaisesti eli eivät ole olleet työelämässä mukana. He ovat olleet Kaarlo Kangasniemi, Jouni Grönman ja Karoliina Lundahl ja kas kummaa ovat kaikki myös saavuttaneet maailmanmestaruuksia ja Olympiamitaleja. Kaikki muut nostajamme ovat olleet päivittäin ensin 'oikeissa' töissä ja sitten illalla on reenattu sen mitä on jaksettu. Tämä amatöörilinja jatkuu edelleen, myös valmentajien suhteen.

Missä sitten on valmentajat ja muut taustajoukot? Ei todellakaan voida millään tasolla ammattimaisesta toiminnasta. Peruskysymykseen vastaukseni on, että on ihan sama reenataanko bulgarialaisella - kiinalaisella - kreikkalaisella - venäläisellä - tai millä hyvänsä ohjelmoinnilla, jos ei nämä perus- ja tausta-asiat ole kunnossa.

Asiantuntija: Jaakko Kailajärvi, SPNL valmennusvaliokunnan pj.

Aihealueen kysymykset


Arkistohaku



Tarkennettu haku

Uusimmat kysymykset

Katso kaikki kysymykset